Jimaa Oromiyaa keessaa akka uumaafi seeratti kan irraa fayyadamuu qabu
Add caption |
Jimaa Oromiyaa keessaa akka uumaafi seeratti kan irraa fayyadamuu qabu
- 1. Qonnaan bulaa Oromoo
- 2. Daldalaa Oromoo
- 3. Mootummaa godinaafi naannoo Oromiyaati.
Shira wayyaaneetiin qaamni sadan kun galii isaaniin malu hin argatan. Waldayoota daldala jimaa Oromoo hojiin ala baasuudhaan daldala jimaa jeneraalonn Tigreefi Abdi ileen faan dhuufanchuun gatii jimaa akka fedhanitti akka murteessan dandeessise. Haala kanaan daldalaa keenya hojiin ala godhuu qofa osoo hin taane qonnaan bulaan keenyas jimaa isaa gatii gabaatin ( market value) osoo hin taane gatii daldaltoonni alagaa murteessaniin gurgurachuuf dirqame.
San qofaa miti. Dur qaraxa keellaalee irratti dhaabbatuun bulchiinsi naannoofi godinaalee galii argatu turan. Ajaja Mallasin keellaan erga ka'ee booda bulchiinsi Oromiyaa gubbaa hamma gadiitti galii argachuu malu ni dhabe. Gabateen armaan gadii qoorannoo hayyuun Kokkobee Siyuum Yunivarsitii Amboo irraa godhe irraa fudhatame. Akka qorannoon kun agarsiisutti bara 2005/ 1997 (gaafa keellaan jiran) galii qaraxaa jimaa Harargee lamaan irraa argame birrii miliyoona 146,064,224.3 ture. Keellaan hafee waggaa 7 booda galiin argame miliyoona 16,312,169 gadi bu'e. Kana jechuun galiin mootummaan naannoo Oromiyaa jimaa irraa argachuu qabu dhibbeentaa sagaltana (90%) hirdhate jechuudha. Kan Harargee Bahaa kophaa yoo laallee bara 2005/1997 galiin qaraxa jimaa 106,816,811 ture. Bara 2011 gara zero gadi bu'e. kana jechuun Jiomaa Awwadaay, Gaara Muldhata kkf irraa Oromiyaan sumunii cabduu hin argattu.
qaraxa hambisuuf sababni Mallasaan dhiheesse sharafa biyya alaa argamsiisuudha. Garuu qaraxnis hafee sharafni biyya alaa mootummaan argatu homaa hin daballe. Maarree qaraxni hafuu irraa eenytu fayyadame? Deebiin kan reefu maxxansina...kaampanii daldalaa Kaali 99, Z29, Soojid... fa'a. Abbaan kubbaaniyyaalee kanaa eenyu? Jeneraalota Wayyaanee, Abdi Illee fi Liyyu Poolisiidha.
Kun jijjiramuu qaba. Qabeenyuma keenya nama keenya hagbsanii quufanii nurratti haqqisuun hanqatee nu fixaa jiran. Kanaaf yeroon Oromoofi Oromiyaan jimaa dabalatee qabeenya isaa biroo irratti abbummaa guutuu dhuunfate itti fayyadamu amma.
Comments
Post a Comment