Tarkaanfiiwwan jajjabduu waggaa tokko keessatti fudhataman keessaa kan yaadatamuu qaban (politically significant measures taken this year).

Tarkaanfiiwwan jajjabduu waggaa tokko keessatti fudhataman keessaa kan yaadatamuu qaban (politically significant measures taken this year). 

                                       ( Dr Milkeessaa Miidhagaa)

Tarkaanfiiwwan jajjabduu waggaa tokko keessatti fudhataman keessaa kan yaadatamuu qaban (politically significant measures taken this year). (Tarkaanfilee fudhataman kana yaadachuun, bu’aa qabsoon Oromoo argamsiiseef beekumtii kennuu qofa utuu hin taane, qabsoo itti aanuuf kallattii agarsiisa).

Tarkaanfiilee fudhataman:

• 1. Jijjiirama faasama siyaasaa: Falaasama hacuuccaa irraa gara falaasama Oromoo fi Oromummaatti araaramuun deebi’uutu ta’e. Gooftaa biraa hin qabnu; gooftaan keenya uummata keenya jedhanii labsachuudhaan madda aangoo kanaan dura qaama biraa ture irraa gara uummata Oromooti deebisani. Qabsoo uummata Oromottis guutummaa guutuutti dabalamanii. Taappeellaawwan dhiphummaan, farreen nageenyaa, faarreen misoomaa bakka dhufanitti deebi’ani.
• 
  
• 2. Gaaffiiwwan Oromoon Mootummaa federaalaa irratti kaasaa turetti makamuu. Fakkeenyaaf, Afaan Oromoo afaan hojii federaalaa akka ta’uuf ifatti as bahanii dubbachuun irratti akka hojjetaniif waadaa galaniiru hooggansi haaraan (dur kana jechuun ykn adeemsisuun miseensa dhaaba shororkeessaa nama jechisiisa ture). Hidhamtoonni siyaasaa kanneen akka Dr Mararaa, Obbo Baqaalaa fa’a akka hiikaman ifatti fedhii agarsiisuu fi Mootummaan Federaalaas akka hiikuuf irratti hojjechuu isaanii. 
• 
  
• 3. Poolisii/milishaa Oromiyaa, fi uummata gidduu ilaalcha walshakkii ture dhabamsiisuun poolisii fi milishaan gaachana uummataa akka ta’an taasiseera.
•  
• 4. Namoota gooftolii duraatiitti sagannu malee hin jiraannu jedhan, ofirraa kutanii gatuu. FKN garee Sharaten komandi poostii.
• 
  
• 5. Murtee saamicha lafaa dhaabsise (anti land grabbing measures): Lafa Godina Addaa keessatti saamtota irraa fuudhamaniiru. Kuun dhaabbata basaasa Federaalaa irraa fuudhamee; kuun immoo maqaa abbaa qabeenyaa jedhuun warra lafa nyaataa turan irraa fuudhame.
• 
  
• 6. Murtee farra kontorobaandii (anti contribund measures). Gareen kontorobaandii gaggeessu warra caasaa fi aangoo biyyattii akka fedhan godhan ta’uun ni beekama. Haa ta’uutii jara kana magaalota gurguddoo Oromiyaa keessaa dhahanii baasaniiru. Kana gochuu isaaniifis saba tokko irratti xiyyeeffattan jedhamaniiru.
• 
  
• 7. Garee qabeenya uumamaa Oromiyaa kan akka albuudaa, dhakaa….maqaa investimantiin saamaa turan hedduu irraa fuudhuun dargaggoof kennani. Kunis duula baay’ee isaan irratti bansiisee ture.
• 
  
• 8. Manneen barnootaa Afaan Oromoo magaalaa Finfinnee keessatti banamuu.
• 
  
• 9. Daangaa Oromiyaa riifirandamiin irratti gaggeeffamee utuu hin sararamiin wagga kudha lamaa oliif ture dhibbentaa 80 sararuu danda’uu. 
• 
  
• 10. Waggaa 26 guutuu ukkaamfamee kan ture, faayidaan addaa Oromiyaan Finfinnee irraa argachuu qabnu akka hojiitti hiikamuuf, wixinee labsii ta’ee as bahee ajandaa guddaa ta’eera qabiyyeen isaa waan fedhes haa ta’u.
• 
  
• 11. Sararamuu daangaatiin walqabatee weerara Liyyuu poolisiin meeshaa gurguddaa hanga funyaaniitti hidhattee uummata daangaa irratti lola bante poolisii fi milishaa ofiitiin qolachuudhaan kuffisee kufaa ture, ammas ittuma jira.
•  
• 12. Karooraa Qubee Afaan Oromoo ABCD, Afaan Oromoo matuma isaa, aadaa fi duudhaa Oromoo akkasumas tokkummaa Oromoo balleessuudhaaf diinni waggoota dheeraaf irratti hojjetaa turte, qorannoo irratti hundaa’uudhaan daba sana balleessuun aangoo Ministeerri Barnootaa fudhatee ture, Biiroo Barnootaaf deebisee aangoo barnootaa ofii gonfateera Oromiyaan. Hubadha waan kana Oromiyaa qofatu irratti dammaqee bu’uura heeraatiin sirreeffate, naannoleen hafan hunduu haaluma durii sanaan barachaa jiru ammallee.
• 
  
• 13. Gaaffii uummataa dhaggeeffatee fudhachuudhaan, Oromoonni gaafa rakkoon isaan mudate waliin dhaabbatanii walgargaaruudhaan tokkummaa isaanii akka mirkaneeffatan ta’eera. Miidhaan uummata keenya irra gahus, tarkaanfii kanaanis tokkummaan uummanni Oromoo waggoota dheeraaf arguuf hawwaa ture, dhugoomuu danda’eera. 
• 
  
• 14. Murtee Mootummaan Federaalaa aangoo naannoo cabsuun waraana, poolisii fi damee basaasaa Irreecha baranaa irrattis bobbaasuuf dabarse, murtee mataa ofiitiin Mootummaan Naannoo Oromiyaa murticha dhorkeera; aangoo heerri kenneefis tikfateera. Haaluma kanaan Irreecha irratti Gumii Abbootii Gadaa Oromoo (GAGO) aangessuudhaan nagaa fi tasgabbii mirkaneesseera.
• 
  
• 15. OBN sagalee uummataa akka ta’u murtaa’uu isaa;

Hubachiisa: 

Tarkaanfileen armaan olitti tarreeffaman kun waan guddaa ta’aniif utuu hin taane, yeroo gabaabaa waggaa tokko keessattii fi haala walxaxaa siyaas dinagdee biyya kanaa kan baroota dheeraaf hundee gadi fageeffatee ture keessatti ta’uun isaa hubatamuu qaba. 

Qabxiiwwan olitti tarreeffaman kun, hooggansa Obbo Lammaa garmalee faarsuuf ykn gadi xiqqeessuuf utuu hin taane, wantoonni qabatamaan raawwataman kun seenaa DhDUO keessatti jijjiirama bu’uuraa kan lakkaa’amuu danda’an ta’uu isaa yaadachiisuufi. Tarkaanfileen fudhataman kun hundi firii qabsoo uummata Oromoo ta’uun isaas dagatamuu hin qabu.